Historia

Haapakosken Ruukki on vaikuttava käyntikohde, joka vie matkalle menneisiin aikoihin. (Kuva Mikko Ruotsalainen)

Joonas Auringon Huvila, Pieksämäen Nukkekoti, on saanut upouuden liikennepuiston lasten iloksi. Menopelejä lasten käyttöön ovat lahjoittaneet paikalliset yritykset. Iso kiitos!

Pieksämäen Iso-Pappilassa toimii kesäisin Kulttuuripappila Sylvi ohjelmistoineen. Pappilaa ympäröi viihtyisä Sylvi Kekkosen puisto, johon voi tutustua omaehtoisestikin.

Pieksämäki on historialtaan ja nykyisestikin rautateiden risteysasema. Tästä muistuttavat Savon Radan museon piha-alueella olevat veturit ja museon hieno esineistö.

Pöyhölän Pappila Pyhityllä toimii juhla- ja kokouspaikkana ja tarjoaa ihania makuelämyksiä. Käytössä päärakennuksen lisäksi erillinen kokousrakennus sekä kivinavetta baareineen ja tanssilattioineen. Myös majoitusta pihan aittarakennuksessa.

Ensimmäiset asukkaat kaivoivat maamajansa Pieksämäen jokisuistoihin yli 7000 vuotta sitten. Ylänteellä oleva seutu nousi nopeasti kuiville jääkauden reunan vetäytyessä pohjoiseen. Pieksämäki oli tuolloin osa Joldianmeren länsirantaa ja kolmen vesistön risteyspaikkana erinomainen elinalue metsästäjä-kalastajille. Pieksämäellä on ollut yhtäjaksoista asutushistoriaa yli 7000 vuoden ajan. Hallinnollisesti Pieksämäki syntyi 26.7.1574 kuningas Juhana III:n vahvistettua Pieksämäen kirkkopitäjän perustamisen. Kirkkopitäjään kuului alueita seitsemästä pitäjästä: Pieksämäeltä, Rautalammilta, Suonenjoelta, Leppävirralta, Joroisista, Kangasniemeltä ja Hankasalmelta. Synnyinpaikkaa hallitsee yli 220 vuoden ikään ehtinyt, itäisen Suomen vanhin käytössä oleva pappila, Sylvi Kekkosen synnyinpappila.

Vuonna 1889 valmistunut Savon rata toi seudulle uutta ilmettä ja vuonna 1914 valmistunut oikorata Savonlinnaan vilkastutti muuttoa paikkakunnalle. Koko poikittaisrata saatiin käyttöön vuonna 1918, jolloin Pieksämäestä tuli merkittävä rautatieliikenteen risteysasema. Ratojen vetämiseen Pieksämäen kautta vaikutti paikallinen valtiopäivämies Abel Häyrinen lahjoittamalla laajoja maa-alueita niin, että nykyinen keskustaajama sijaitsee Häyrisen lahjoittamilla mailla. Pieksämäen liikenteellinen merkitys kasvoi sotien 1939-1944 aikana. Huoltoliikennettä rintamille hoidettiin ja ohjattiin rautateitse Pieksämäeltä käsin, alue toimi päämajan varasijoituspaikkana ja materiaalivarikkona. Sotilaslentokenttä ja suuri sotavankileiri lisäsivät liikenteellistä painoarvoa. Sotien jälkeen karjalaisen siirtoväen jakoreitit kulkivat Pieksämäen kautta ja nostivat kauppalan asukasluvun yli kaksinkertaiseksi. Tuolloin mm. Suomen Kirkon Sisälähetysseura laitoksineen muutti Pieksämäelle tuoden 600 työpaikkaa. Rauhan jälkeen paikkakunnalle sijoittuivat Valtionrautateiden itäisen Suomen hallinnolliset piirikeskukset, konepaja ja rautatievarikko. Ratapiha kasvoi 6-7 kilometriä pitkäksi ja raiteita oli liki 100 kilometriä. Pieksämäen maine rautatiepaikkakuntana syntyi.

Paikkakunnalla oli elinvoimaista pienteollisuutta ja asema perinteisenä koulukaupunkina. Pieksänharjulla sijaitsevan vanhan kirkonkylän ja uuden asemanseudun taajama-asutus vahvistettiin kauppalaksi vuonna 1930. Kaupunki Pieksämäestä tuli 1962. Kuntaliitoksessa 2007 Pieksämäkeen yhdistyi 2004 perustettu Pieksänmaan kunta (Pieksämäen maalaiskunta, Jäppilän ja Virtasalmen kunnat). Pieksämäki on hyvin suunniteltu kaupunki, jonka asemakaavan on laatinut Otto-Iivari Meurman. Maamerkkinä harjulla kohoaa vesitorni. Puistot ja viheralueet hallitsevat kaupunkikuvaa. Pieksänjärvi rantapolkuineen muodostaa asukkaille viihtyisän virkistysalueen. Kaupunki jatkuu maaseutumaisena kantakaupungin ympärille. Entiset kuntakeskukset Naarajärvi, Jäppilä ja Virtasalmi ovat vireitä yrittämisen ja asumisen keskuksia.

  • Haapakosken Ruukki

    Haapakoskentie 506
    77520 Haapakoski

    Ruukkikierroksille aikavaraukset:
    0400 282 906/ Jari Väänänen
    www.haapakoskenruukki.fi
    www.facebook.com/haapakoskenruukki

    Vuonna 1842 perustettu Haapakosken järvimalmiruukki on historiallisesti, rakennushistoriallisesti ja ympäristöltään arvokas ja valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Alue on yksityisomistuksessa ja siihen pääsee tutustumaan opastetuilla Ruukkikierroksilla. Ruukilla järjestetään myös tapahtumia. Paikka sijaitsee Haapakosken kylässä Pieksämäen ja Suonenjoen rajalla.

  • Häkkilän tila ja tuulimylly

    Heinälammentie 50
    77120 Venetmäki

    Puh. 040 730 6076 / Marianne Häkkinen
    marianne.hakkinen@venetmaki.fi
    www.hakkilantila.fi

    Vanhimmat rakennukset 1800 luvulta, tuulimylly on siirretty ja kunnostettu 2009. Tila on suojelurakennus (SR) kohde. Venetmäessä sijaitseva tilakokonaisuus on avoinna sopimuksen mukaan tai tapahtumissa.

  • Iso-Pappila

    Sylvinkuja 5
    76130 Pieksämäki

    Puh. 050 361 0772
    www.pieksamaenisopappila.fi

    Kustavilaistyylinen pappilarakennus (v. 1800-1804, peruskorjattu 1846, 1886 ja 1965). Sylvin kamari -huonenäyttely, kotiseudun vinttimuseo, vanhojen kirjojen kirjatupa, antikvariaatti ja taidepaja, kesäkahvila, kursseja ja kesäteatteria, vaihtuvia taidenäyttelyitä, historiallisia esittelyjä.

  • Jäppilän kotiseutumuseo

    Jäppilän Kirkkotie
    77570 Jäppilä

    Puh. 044 787 4022 / Jäppilän kirjasto

    Jäppilän kotiseutumuseo on osa kirkonkylän maisemaa, joka on säilyttänyt hyvin rakenteensa ja ilmeensä. Kirkonkylän vanhasta rakenteesta ovat jäljellä vuonna 1872 rakennettu kirkko ja kiviaidalla ympäröity kirkkotarha, kiviaidan reunustama hautausmaa, museona toimiva entinen viljamakasiini, koulu ja kunnantalo sekä vanhempaa asutusta Kotamäentien ja Laaksotien varrella. Kirkon edustalla oleva kenttä on toiminut kauan markkinapaikkana. Vuonna 1961 perustettu museo toimii entisessä pitäjän lainajyvästössä. Vuoraamaton, hirsirakenteinen, keltamullattu viljamakasiini rakennettiin vuonna 1882. Kahteen kerrokseen rakennetussa näyttelyssä esitellään kokoelma maanviljelyyn, kalastukseen, liikkumiseen, kotitalouteen ja koulunkäyntiin liittyviä esineitä. Pääpaino on maatalouselinkeinoissa. Museon omistaa ja sitä ylläpitää Pieksämäen kaupunki. Avoinna kesäsunnuntaisin.

  • Kulttuurikeskus Poleeni

    Savontie 13
    76100 Pieksämäki

    Tiedustelut ja tilavaraukset: 0400 855 714, 044 388 3413
    www.poleeni.fi
    Tarjoilut tilauksesta Poleenin kahvilasta, puh. 0440 481 062.

    Kulttuurikeskus Poleeni on valmistunut 1989 (suunnittelijat Arkkitehdit Ky / K.V. Gullichsen – E. Kairamo – T. Vormala). Rakennus voitti valmistumisvuonnaan Suomen Betoniteollisuuden Keskusliitto SBK:n järjestämän Vuoden Betonirakenne sekä Vuoden Miljööpalkinto -kilpailut. Rakennuksessa on kaksi kokoustilaa: 342 -paikkainen teatteri-, konsertti- ja elokuvasali ja pienempi 65-paikkainen kokoustila (voidaan jakaa myös kahtia). Lisäksi näyttelytilaa, kirjasto, kahvila, kellariteatteri, pienkokoustila ja Lippupalvelu puh. 0400 855 614.

  • Mäenpään kartano

    Pohosjoentie 10
    76130 Pieksämäki

    Päärakennuksen vanhin osa ja aitta ovat 1700-luvulta. Rakennus on yksityisomistuksessa.

  • Mäntylän lammastila

    Maavedentie 2
    77570 Jäppilä

    Puh. 0500 586 330
    laura@lauranlammas.com

    Mäntylän lammastila on yksi Jäppilän kylätaajaman kolmesta luomutilasta. Mäntylä on rakennettu 1900 -luvun alussa, miltä ajalta suuri osa tilan nykyisestä rakennuskannasta on peräisin. Aittapuodissa on myynnissä Suomen lampaan villalankoja ja taljoja. Puoti on avoinna sopimuksen mukaan.

  • Moision kartano

    Moisiontie 1
    76150 Pieksämäki

    Päärakennus on C. L. Engelin piirustusten mukaan tehty empiretyylinen rakennus (1860-l.). Pihapiirissä Pieksämäen kaupungin omistama kivinavetta. Kartanorakennus on yksityisomistuksessa.

  • Nikkarila

    Metsäopistontie 100
    76100 Pieksämäki

    Tilojen vuokraus ja retket: 045 660 1553 Esko Sinkkonen
    nikkarila.majoitus@mattijaliisakoti.com
    Tarjoilut ja juhlat: Nikkarilan keittiö
    Puh. 040 028 2494
    www.nikkarilanyhteiso.fi
    www.facebook.com/nikkarila

    Alueella moottorisaha- ja metsämuseot. Moottorisahamuseo sijaitsee Maijalan yläkerrassa. Museossa esillä olevat sahat ovat lahjoitettuja ja Nikkarilan metsäkoulun toiminnan aikana kerättyjä, ensimmäinen saha on vuodelta 1934.
    Hieno metsämuseo sijaitsee Kirjaston yläkerrassa. Museoon on kerätty Nikkarilan historiaa; vanhoja esineitä, kuten kirjoituskone, koulukirjoja, metsänäytteitä, tutkimustöitä ja vanhoja työkaluja. Esillä on myös vanha metsäopiskelijan huone aitoine sisutuksineen ja esineineen. Museot ovat sopimuksen mukaan auki esittelykierroksia varten.
    Lisäksi kokous- ja koulutustiloja sekä juhlatilaa tarjoiluineen eri kokoisille ryhmille Nikkarilan luonnonkauniissa ympäristössä. Myös majoitusta jopa 100 hengelle. Normaalisaunan lisäksi ranta- ja savusauna vuokrattavana.

  • Nokkala

    Nokkalantie 8
    76150 Pieksämäki

    Nokkalan tilan vanhin rakennus on 1800 -luvun alussa rakennettu savutupa, joka on toiminut myös siirtolaisten majapaikkana, naisten työpajana ja leipomona. Vuodelta 1832 olevassa rakennuksen eteläpäässä pidettiin käräjiä. 1900 -luvulla käräjät siirtyivät tilan päärakennukseen, jossa niitä järjestettiin vuoteen 1955 saakka. Tilalla on koko sen historian ajan harjoitettu maataloutta. Rakennukset ovat asuinkäytössä ja yksityisomistuksessa.

  • Nostalgiset höyryjunamatkat

    Lisätietoja höyryveturiajeluista ja tilausajoista: Esko Hirvonen 040 571 0891, esko.hirvonen@pp.inet.fi tai Pieksämäen Höyryveturiyhdistyksen kotisivuilta: www.pmk-hoyryveturiyhdistys.fi

    Säävaraus: liikennöintialueen metsäpalovaroitus voi rajoittaa liikennöintiä.

  • Nukkekoti – Joonas Auringon huvila

    Hiekanpäänniemi
    76100 Pieksämäki

    Puh. 044 799 55 47
    www.pieksamaennukkekoti.fi

    Nukkekoti – Joonas Auringon huvila sijaitsee kauniilla paikalla keskellä kaupunkia Pieksänjärven rannalla. Alkuaan paikalla oli Moision kartanon isännän v. 1921 rakentama huvila, joka tuhoutui tulipalossa v. 1926. Ainoastaan pihan maakellari säilyi tuholta. Nykyinen talo on rakennettu v. 1936. Kesäisin rakennus herää henkiin ja tarjoaa lapsille monenlaista toimintaa.

  • Pieksämäen Keskuskoulu

    Keskuskatu 32
    76100 Pieksämäki

    Keskuskoulu on valmistunut kolmikerroksisena vuonna 1929. Sen on suunnitellut A.E. Eränen. Neljäs kerros koulurakennukseen valmistui arkkitehti Martti Välikankaan suunnitelmana 1947 ja peruskorjaus Pieksämäen kaupungin teknisen viraston Leena Muoniovaaran toimesta 1983. Keskuskoulu on esimerkki 1920 -luvun klassismista.

  • Pöyhölän Pappila

    Pöyhöläntie 170
    76620 Pyhitty

    Esittelyt ja varaukset: 050 307 8387 / Emäntä Minna Vihonen
    poyholanpappila@gmail.com
    www.poyholanpappila.fi

    Pöyhölän Pappila on rakennettu 1820 ja se on pyritty säilyttämään mahdollisimman alkuperäisessä muodossaan. Pappilan pihapiiri on idyllinen väentupineen, aittoineen ja  kiviseinäisine pihattorakennuksineen. Pyhityllä sijaitseva rakennus on toiminut pappilana vuosina 1684-1950. Pöyhölän Pappila on yksityisomistuksessa ja tarjoaa tilauksesta ryhmille kokoustila-, juhla- ja ravintolapalveluja. Myös kesämajoitusta ja erillinen kokousrakennus pihapiirissä.

  • Punainen Tupa

    Virastotie 1
    77330 Virtasalmi

    Tiedustelut: 044 788 3557

    Virtasalmen käsityöyrittäjien myymälä ja kotiseutumuseo. Avoinna kesä-elokuun.

  • Savon radan museo

    Ratakatu 8
    76100 Pieksämäki

    Savon rata avautui liikenteelle Kouvolasta Kuopioon 1.10.1889 ja sata vuotta myöhemmin samana päivänä avattiin Savon radan museo yleisölle. Museo tarjoaa tietoa höyryvetureiden maailmasta kertoen tarinaa menneiden sukupolvien työstä ja elämästä rautateillä. Tärkein museoesine on vuodelta 1889 peräisin oleva vanha asemarakennus, jossa museo sijaitsee.  Perusnäyttely sisältää lähes 300 esinettä ja noin 100 valokuvaa. Museon ulkoalueella on kaksi kunnostettua veturia.
    Avoinna kesällä tiistai-perjantai klo 11-17, lauantai klo 11-15, sunnuntai klo 12-16.

  • Seurojentalo

    Savontie 70
    76150 Pieksämäki

    Esittelyt ja varaukset: 0440 255 256 / Pekka Seppä tai 050 382 8812 / Pentti Hätinen

    Savon Kilta ry:n omistama ja entisöimä 1909 rakennettu historiallisesti arvokas rakennus. Alkuperäiseltä nimeltään rakennus oli Pieksämäen Seurojen talo. Vuokrataan juhla- ja muihin tilaisuuksiin.

  • Sisälähetysseuran museo

    STEP-koulutus
    Huvilakatu 31 (Rakennus A)
    76130 Pieksämäki

    Tiedustelut: Opintotoimisto puh. 040 3509150

    Avoinna sopimuksen mukaan. Museo esittelee Sisälähetysseuran (nykyinen STEP-koulutus) työtä Sortavalasta alkaen, diakonien ja diakonissojen koulutusta yli sadan vuoden ajalta.

  • Tiiaismäen tuulimylly

    Kuosmalantie 23
    77330 Virtasalmi

    Puh. 0400 151 400 / Jouko Mökkönen

    Virtasalmen Väisälän kylästä löytyy harvinainen, käyttökelpoisena säilynyt, vuonna 1886 rakennettu tuulimylly. Aikoinaan Virtasalmi tunnettiin tuulimyllypitäjänä ja pitäjän perustamisen aikoihin tuulimylly kuului lähes jokaisen taloon. Tuulimylly löytyy Väisäläntien varrelta noin 2,1 km Pieksämäki-Mikkeli-tien risteyksestä Väisälään päin ja näkyy tielle.

  • Valkeamäen maaseutumuseo

    Virmasjärventie 760
    77330 Virtasalmi

    Puh. 0400 915 302

    Museo sijaitsee Valkeamäen entisen kansakoulun vieressä, vajaat 8 kilometriä Virtasalmen keskustasta Joroisiin päin ajettaessa. Museoalueella on 1990 -luvulla valmistuneen näyttelyrakennuksen lisäksi hirsirakenteinen riihi, lato, v. 2006 valmistunut savusauna, v. 2007 valmistunut perunakuoppa ja 2009 valmistunut varastorakennus, jossa erilaisia koneita ja laitteita 1930 -luvulta nykypäivään. Museon näyttelyssä olevat esineet ovat pääosin 1900 -luvun alkupuoliskolta ja ne on kerätty suurelta osin Virtasalmen Valkeamäen taloista ja tiloilta. Avoinna heinäkuun aikana su klo 14-18. Muuna aikana sopimuksen mukaan.

  • Vanha kaupungintalo

    Savontie 9
    76100 Pieksämäki

    Valter ja Ivar Thomén vuonna 1918 Pohjoismaiden Osakepankin konttoriksi suunnittelema rakennus. Peruskorjattu 1984 (Kirsti ja Egil Nordin) ja toiminut Pieksämäen kaupungintalona entisen, jo puretun, kaupungintalon valmistumiseen 1973 saakka. Rakennus on nykyisin ravintolakäytössä.

  • Vanha rautatieasema

    Ratakatu
    76100 Pieksämäki

    Tiedustelut: Kulttuurikeskus Poleeni tai Savon Radan Museon Perinnekerho 040 501 5278.

    Tyyppipiirustus Knut Nylander 1889, laajennus Bruno Granholm 1902. Oulun radan IV luokan tyyppipiirustus no 2 mukaan toteutettu asemarakennus. Tiloissa toimii kesäisin Savon Radan museo, joka tarjoaa katsauksen höyryvetureiden maailmasta kertoen tarinaa menneiden sukupolvien työstä ja elämästä rautateillä. Tärkein museoesine on vanha asemarakennus, jossa museo sijaitsee. Savon rata avautui liikenteelle Kouvolasta Kuopioon 1.10.1889 ja sata vuotta myöhemmin samana päivänä avattiin museo yleisölle. Perusnäyttely sisältää lähes 300 esinettä ja noin 100 valokuvaa. Pienestä asemamiehen huoneesta on tehty videohuone, jossa voi katsoa lyhyitä rautatieaiheisia videoita. Museon ulkoalueella on kaksi kunnostettua veturia.

  • Virastotalo Kanttila

    Vilhulantie 5
    76850 Naarajärvi

    Tiedustelut ja varaukset: (015) 788 2111

    Valmistunut 1988, suunnittelija Jouni Koiso-Kanttila. Rakennuksen virasto-osassa toimii tekninen palvelukeskus. Monitoimiosa jakautuu Kanttila -saliin, näyttelytilaan ja aulaan. Kanttila -sali on noin 260-paikkainen kokoustila.

  • Virtasalmen kotiseutumuseo

    Virastotie 1
    77330 Virtasalmi

    Puh. 044 788 3557 / Virtasalmen kirjasto

    Avoinna: 1.6.-31.8. ma-la klo 11-15 Virtasalmen kotiseutumuseo sijaitsee Virtasalmen keskustassa kirkkoa vastapäätä entisessä pitäjäntuvassa. Punamullattu rakennus on valmistunut vuonna 1914. Museon omistaa Pieksämäen kaupunki. Avoinnapidosta huolehtii Virtasalmen käsityöläiset ry, joka pitää samassa rakennuksessa myymälää. Museossa on esillä virtasalmelaisten elinkeinoja ja kunnallista elämää esittelevää materiaalia. Esimerkiksi koulunkäyntiin liittyvä näyttelykokonaisuus on monipuolinen ja havainnollinen. Museon pihapiirissä on Virtasalmen perinnepuisto. Puistossa on pienoismallit viidestä virtasalmelaisesta rakennuskokonaisuudesta, joista osa on kokonaan tai osittain tuhoutunut. Puistossa on myös perinteisiä puutarhakasveja.

  • Virtasalmen perinnepuisto

    Lisää tietoa Etelä-Savon maakunnan museoista sivustolla www.etelasavonmuseot.fi

    Virtasalmen matkailun kehittäjät ry:n ensimmäisenä projektina valmistui Virtasalmen Perinnepuisto syyskuussa 2004. Perinnepuisto sijaitsee Virtasalmen taajamassa vanhalla kirkonmäellä ja se esittelee pienoiskoossa viittä historiallisesti merkittävää rakennusta tai pihapiiriä: Virtasalmen vanhaa puukirkkoa, Tiiasmäen tuulimyllyä, Virtasalmen vehnämyllyä, Ankeleen myllyä ja Joenpolven kartanoa pihapiireineen. Takorautainen portti johtaa kävijät Perinnepuistoon, jonka tiedotustaulussa esitellään tarkempi rakennusten historia, perinneperennojen lajit ja tiedot puiston rahoituksesta.
    Perinnepuisto on auki ympäri vuoden ja sinne on vapaa pääsy.